maanantai 23. joulukuuta 2013

Guten Tag!

Päivän olen nyt viettänyt Saksassa ja ei minulla ole mitään huonoa sanottavaa tästä maasta, ainakaan vielä. Host-äitini perhe on ollut minulle hyvin ystävällinen ja kohdellut minua kuin yhtä perheen jäsenistä. Kommunikaatio kuitenkin on normaalisti hieman vaikeaa, kun en ole päivääkään opiskellut elämäni aikana saksaa. Ilokseni kuitenkin olen huomannut miten ymmärrän joitakin kysymyksiä kontekstin yhteydestä ja yhdistämällä sanoja englannin tai ruotsin kieleen. Puhuminen sen sijaan rajoittuu kiitoksiin ja hyviin huomeniin/päiviin/iltoihin.

Tänään käytiin host-äitini tädin luona kahvittelemassa ja olipas pöytä laitettu koreasti! Sieltä löytyi hirmuisen hieno kattaus neljän eri kakkuvalikoiman joukosta sekä keksejä, jotka olivat tehty omasta kädestä. Täällä kuitenkin ruokailutottumukset ovat sen verran erilaismpia, että näillä herkuilla täytettiin vatsa, joten oikeaa ruokaa syötiin vasta 7-8 aikoihin. Hyh.. Yksi asia mihin en koskaan tottuisi; kasvisten ja oikean ruuan syrjäyttäminen herkuilla.

Noh, tästä herkkujen yliannostuksesta kuitenkin selvittiin ja jatkettiin matkaa sisustusliikeeseen ostamaan host-äidin äidilleni koristetyynyjä. Rakastan sisustuskauppojen hajua, ehkä se on se paneelien haju, mutta aina sisään astuessani otan oikein syvään henkeä haistellessani sitä taivaallista tuoksua. Vaikka tuoksu on kodikas, en tunne sisustuskauppaa kodiksi niinkuin siskoni tai kuka tahansa muu sisustushullu! En ymmärrä sisustuksen päälle mitään (mikä nainen mie muka oon).
Tässä yksi esimerkki; erotan suurimman osan näiden värien värieroista, mutta en läheskääm kaikkea..
Kun joku toinen arpoo beessin ja valkoisen välillä, minä käsitän ne yhdeksi väriksi :D

Löydettiin host-siskon kanssa myös historiallisin ja paras matto ikinä!
Kuka on omistanut tälläisen lapsena?

Siinä kolme naista arpoi puoli tuntia viiden tyynyn välillä. Huoh..
Pisin puolituntinen ikinä!

Kun päästiin tästä pitkääkin pidemmästä reissusta päästiin, poikettiin vielä host-äitini tädin luona. Hän sitten antoikin minulle ja host-siskolleni pussillisen kinderin karkkeja johon oli liimattu teipillä 5 euron seteli. Lahja ei ollut kummoinenkaan, mutta minun sydäntäni tämä lämmitti kovasti; ei sitä ihan ventovieraalta saa joka päivä lahjoja!

Automatkat on parhaita kera hyvän seuran c: 

Pus,
Inke


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti