Tänään miulla oli koulussa tosi lyhyt päivä. Miulla ei ollut kuin kaksi tuntia S.E.S:tä (sosiaali ekonomi jotain) ja kaksi tuntia matikkaa. Kahdeltatoista siis lopetin ja miulla oli huimat suunnitelmat mennä kaupungille shoppaamaan! Löysin nimittäin viime viikonloppuna ison ostoskeskuksen hirmusen läheltä koulua. Mutta voi että minulla on voimat vähissä. Oisin voinut tänään nukkua koko päivän. Sen sijaan päädyin pelaamaan Mario Cart Wii:tä äitini kanssa! :D
Eilen ranskan opettajani sanoi, että voisin tuoda tunneille mielummin ranskalaisen kirjan, jota lueskella ja kääntää, kun en ymmärrä tunneilta yhtikäs mitään, ja istun siellä aina tyhjänpanttina. Niinpä sain äidiltäni Pikku Prinssin. Tänään aloitin jo sitä lueskelemaan ja päätin, että aina kun en tiedä sanaa, kirjoitan sen ylös ja suomennan sen. Sama kuin olisin kirjoittanut kirjan kokonaan uusiksi.. Miun sanavarasto kumisee tyhjyyttään.
Nuo kaikki sanat vain yhdeltä sivulta..
Olen myös huomannut ranskalaisten nuorten käsialan olevan kaikilla vanhaa kaunokirjoitusta. Ja kirjaimellisesti tarkoitan kaikilla. Ranskan tunnilla vieressäni istuvalla pojalla on tuhat kertaa parempi käsiala kuin minulla. Miun teki mieli pyytää häneltä muistiinpanot kopioitavaksi kotiin, että olisin voinut näyttää teille, mutta harmillisesti emme juuri sillä tunnilla kirjoittaneet mitään ylös.. Ehkä seuraavalla kerralla! Tämä liiallinen muistiinpanojen kauneus on saanut miun päähän hirveitä ajatuksia. Kerran miulla oli hirmuinen houkutus ottaa mustekynä ja sotata miun vieressä istuvan tytön muistiinpanot, pari viivaa sinne tänne, ja katsoa hänen ilmettään. Itse pienenä perfektionistina voisin sieluni silmin kuvitella sen hirveän tilanteen, kun huolella tehdyt muistiinpanoni sotattaisiin, vaikka kyse olisikin vain parista viivasta. Tulisin hulluksi.
Tässä kuitenkin yhden luokkalaiseni muistiinpanot.
Joko uskotte? :D
Opelta löytyi piileviä piirrustustaitoja... c:
Huomiseksi sovin siskoni kanssa meneväni shoppailemaan, etten voisi tällä kertaa siitä livistää, sillä vaatekkaappini on tyhjää täynnä. Katsotaan miten huomenna jaksan, sillä koulua ois kahdeksasta kuuteen. Äyks!
Täysin aiheesta riippumatta-tämmöinen kuva tuli napattua parvekkeeltani!
Pus,
Inke
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti