Kaikenlaista mukavaa

Mistäköhän sitä aloittaisi? On niin paljon tapahtunut vain parissa päivässä! Olen menettänyt ajan tajun melkein kokonaan. Tuntuu, että olisi mennyt viikkoja päivien sijaan. Ja päivätkin menevät niin nopeasti ohi... Mie oon ollut tässä perheessä vasta 3 päivää ja tää alkaa tuntuu jo hieman kodilta. Tai ainakin miun huone täällä :D Ja tää perhe! En ois voinu kuvitellakaan parempaa ja ihanempaa perhettä.

Perhe näytti tykkäävän myös tuliaisista! Toin siis heille villasukkia ja lapaset siskolle, Eppujen ja Chisun levyn, huovasta tehty poron näköinen vine cooler (:D), panda konvehteja ja salmiakkia. Vähän myöhemmin tuli naapurit kylään. Syötiin tapaksia ja aikuiset istu ulkona ja myö lapset (mie, miun sisko ja naapurin kaks lasta) pelattii Mario Cart peliä. Ai että mie olin surkee siinä...

Kun naapurit lähti, tehtiin perheen kanssa suolaisia creppejä! Naminami. Se on siis letun tapainen johon sisälle tulee kinkkua, juustoa ja muna. Ja sen voi myös syödä makeana. Kuten nutellan kanssa, mikä on täydellistä! Mutta crepit on siis perinteinen ranskalainen ruoka.

Piakkoin ruuan jälkeen meninkin jo nukkumaan, ah ihana sänky. Aamulla herättyäni, menin aamupalalle. Lipitin jasmiini teetä ja söin rapeaa patonkia, jossa oli sisällä voita, ranskalaista juustoa ja jonkinlaista kinkkua. Tuli ihan ranskalainen olo. Ennen kuin sain tietää, että ranskalaiset eivät edes käytä lautasta aamulla :D ihan äimän käkenä miulle sitten kerrottiin, että ranskalaiset syövät yleensä aamuisin jotain makeaa, jota he sitten dippaavat teehen tai kahviin. Hups...

Piakkoin aamupalan jälkeen myö valmistettiin eväsleipäset (tottakai patongista, ainakin miule) meren rannalle. Oih! Siellä oli niin kaunista. Ja se ranta oli 15 minuutin päässä! Käytiin myös matkalla katsomassa ratsastus koulu ja lukio, joka oli ihan sairaan iso. Ja kaiken lisäks se ei ollu vaan yks talo, vaan miulla on oppiaineita eri rakennuksissa! Satelliittikarttahan sinne pitää varmaan ottaa, että löydän mitään luokkia. Ja parastahan tässä oli se, että jos myöhästyt tunnilta, joudut menemään "la vie scolaire" rakennukseen (koululaisen elämää) hakemaan lapun, jossa siulla on syy miksi oot myöhässä, ja sen jälkeen saat vasta mennä tunnille. Tuun varmaan ensimmäisen koulupäivän jälkeen kotiin 10 lappua kädessä: "joo, öö, anteeks, mut mie olin vähän myöhässä...."

Päivällä myö pelattiin lisää Mario Carttia, aloin jo olemaan parempi! Voitin jopa miun siskon kerran yhessä kentässä :D Takaisin tuli murhaavia katseita... Tehtiin myös miun kurssi valinnat. Miulla olis siis koulussa tieteitä, ranskaa, englantia, matikkaa (jossa oli vaan 3 uutta asiaa!) ja sosiologiaa. Mie oon siis jollain sosiologia linjalla.

Illalla myö taas syötiin c: meillä on siis ruoka ajat täällä ihan erilaiset. Aamupala on yleensä joskus 6-10 aikaan, riippuu monelta siulla alkaa koulu, sen jälkeen lounas 1 aikaan ja päivällinen on 8 aikaan. Ihan outoa syödä näin harvoin, tuntuu, että koko ajan on nälkä :D

Tänä aamuna söin aamupalan yksin, kun vanhemmat oli töissä ja sisko vielä nukkui. Kokeilin samalla myös ranskalaista tapaa syödä aamupalaa; jotain makeaa kastettuna teehen. Se oli kummallista, mutta hyvää. Pari tuntia aamupalan jälkeen pelailin ja ootin, että sisko heräisi. Sisko kun oli syönyt aamupalan, myö ruvettiin tekemään browniesseja! :D naminami. Lisäksi Eput soi samalla taustalla-täydellisyyttä.

Oltiin molemmat ihan kieli pitkällä ja kuola valui, kun tehtiin niitä. Miun sisko on siis samanlainen herkkusuu ku mie c; plus hän rakastaa suklaata! Saatiin ne uuniin ja ruvettiin pelaa tennistä wiillä :D oltiin surkeita, mutta kivaa oli!

Kun äiti tuli kotiin lähettiin koulutarvike ostoksille. Kirjoja ostettiin 7 kappaletta aika paksuja, mut ne oli koko vuodelle! Aika hassua. Ostettiin myös laskin, sekä vihkoja. Ja käytiin ottamassa passikuvia miule bussikorttiin semmosesta itsepalvelukopista! Pakko sanoo et se oli kyllä aika jänskä. Tuli vaan ihan järkyttävän näkösiä kuvia-näytin ihan puolikuolleelta niissä.. Voi ei.

Mutta kaiken tämän pitkän tarinan jälkeen en voi muuta sanoa kuin, että hyvin menee! Ainakin tähän asti. Ikävä alkaa jo vähän painaa ja ylihuomenna alkaa koulu, mistä en tunne ketään.. Tai no siskoni, mutta hän on yhden alemmalla luokalla kuin minä. Ehkä mie jotenkin selviän. Ainahan mie.

Inke

P.S. Oon ruvennu facebookin kautta viestittelemään sen meksikolaisen tyypin kanssa, joka pyys miut kuviin Eiffel tornilla! :D